Tampereen kaupungin satamapäällikkö Matti Joki: Reittitiimi on ollut luotettava ja aikatauluja kunnioittava kumppani Tampereen kaupungille

Sisävesiristeilyt ja harrasteveneily ovat suosittuja aktiviteetteja Tampereella. Kaupunki on panostanut siihen, että laivalaiturit ja muut sataman palvelut ovat sekä nykyaikaisia että turvallisia käyttää. Kumppaniksi satamien kehittämiseen on usein valikoitunut Reittitiimi Oy. Reittitiimin Tapio Sarkolalla on yli 30 vuoden kokemus satamien suunnittelusta, kunnossapidosta ja rakentamisesta. Kun hän aikoinaan perusti Reittitiimin, oli Tampere yksi niistä kaupungeista, johon Tapio alkoi tarjota palvelujaan. – Reittitiimillä on hyvät tuotteet, ja esimerkiksi uusien laivalaiturien kohdalla juuri sellainen, jota sillä hetkellä haettiin. Kunta-alalla järjestetään aina tarjouskilpailu, ja aika usein Reittitiimi on nämä voittanut, kertoo Tampereen kaupungin satamapäällikkö Matti Joki.

“Laitureista on pelkkää positiivista sanottavaa”

Viimeisen viiden vuoden aikana Reittitiimi on toimittanut Tampereelle mm. kaksi näyttävää laivalaituria. Uudet teräsponttoonilaiturit ovat turvallisia paitsi laivoille, myös niitä käyttäville matkustajille. – Laivalaiturit ovat yleisön kannalta mieluisat ja houkuttelevat. Tampereella on pitkät perinteet laivaliikenteessä, ja meille on hyvin tärkeää ottaa huomioon myös liikuntarajoitteiset. Liikuntarajoitteisten pääsyä laivalle on helpotettu laitureilla, jotka ovat turvalliset kulkea. – Tietenkin uusista laitureista on hyötyä myös kaupungille. Laiturit ovat huoltovapaat ja hyvin asennetut - meidän ei tarvitse käydä niitä itse iltaisin virittämässä, Joki toteaa.

Reittitiimiltä ratkaisu myös lokkiongelmaan

Laivalaiturien lisäksi Reittitiimi on toimittanut Tampereelle septijärjestelmiä ja uusia lokkihälyttimiä. Satamapäällikkö Joki on ollut tyytyväinen lokkihälytinten toimintaan ja niiden tuomiin hyötyihin. – Lokkihälyttimet ovat olleet erittäin hyviä! Lähdettiin testaamaan niitä ensin Laukontorilla, ja asennusten jälkeen ei näkynyt yhtään lokkia. Nyt hälyttimiä on satamissa kymmenkunta, Joki kertoo.

“Kaikki on toiminut sovitusti”

Matti Joki on ollut tyytyväinen Tampereen kaupungin ja Reittitiimin yhteistyöhön. Hän nostaa esiin erityisesti toimitusajat, jotka ovat laituripaikkoja eteenpäin vuokraavalle kaupungille tärkeä asia. – Laiturit ovat sellaisia kuin sovittiin, ja toimitus järjestyi ajallaan. Viimeisen päälle hyvää työtä, Joki kiteyttää lopuksi. Katso video täältä.
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Mämminiemen uusi teräsputkilaituri

Mämminiemi Toivakassa, Päijänteen Ristiselän itärannalla, on Jyväskylän kaupungin omistama, erittäin suosittu ulkoilu-, veneily- ja virkistysalue, jonne myös alueella liikennöivät matkustaja-alukset kuljettavat väkeä. Kevättalvella 2015 luonto osoitti voimansa ja tuhosi paikkaa pitkään palvelleen, tukevasti pohjaan paalutetun puulaiturin purkukuntoon. Laiturin tuhoutuminen ei johtunut siitä, että se olisi ollut huonokuntoinen, vaan se johtui jääkentän poikkeuksellisesta turpoamisesta suurten vuorokautisten lämpötilavaihtelujen seurauksena. Sama ilmiö esiintyi useilla sisävesien isojen selkien rannoilla etenkin Keski- ja Itä-Suomessa siirtäen mm. kivenjärkäleitä ja pohjaan valettuja massiivisia betonilaitureita kokonaisina rannoille. Alueen ylläpidosta vastaava Jyväskylän kaupungin Liikuntapalvelut lähti pikaisesti hakemaan ratkaisua uuden laiturin saamiseksi paikalle. Aika ja rahoituksen puuttuminen budjetista kuitenkin siirsi uusimisen seuraavalle vuodelle. Hyvä puoli siirtymässä oli se, että tilaaja ei joutunut tekemään liian nopeaa hätäratkaisua, joka näin vaativassa paikassa olisi helposti johtanut lyhytikäiseen lopputulokseen. Kaupunki selvitteli eri vaihtoehtoja ja päätyi lopulta pyytämään KVR-urakkatarjoukset*) kelluvasta laiturista, jolle asetettiin erittäin kovat vaatimukset. Laiturin on mm. oltava turvallinen 200 henkilön kuormituksella ja kestettävä suurimpien Päijänteellä liikennöivien alusten kiinnittyminen. Laiturin ja kulkusillan on myös kestettävä vaurioitumatta myrskyjen lisäksi jäiden turpoamisen tai ison jääkentän liikkumisen aiheuttamat muutaman metrin siirtymät. (mm. tällainen ominaisuus on kilpailijoista poiketen vakiona kaikissa Reittitiimi Oy:n teräsputkilaitureissa) Jotta laituri liikkuminen olisi mahdollisimman vähäistä, ankkuroitiin se maahantuomillamme Moorsafe® teräsankkureilla, jotka ovat erittäin tehokkaita mm. sitkeässä savipohjassa, jollainen Mämminiemessäkin on. Vastaava pito tuolla paikalla olisi saavutettavissa vasta yli 10 tonnin painoisilla betonipainoilla. Voitimme siis urakkakilpailun. Aikataulu oli erittäin tiukka, toimitusajaksi oli määrätty 30.6. Mutta tilaaja toivoi vielä nopeampaa toimitusta, jotta laituri olisi käytössä jo juhannuksena. Koska asiakkaan toiveet ovat meille tärkeitä, lupasimme tehdä parhaamme. Niinpä laituri oli käytössä viikkoa ennen juhannusta. Katso kuvia tästä ja muista kohteistamme Referenssit -sivulta *) KVR-urakka = kokonaisvastuu-urakka = SR-urakka (suunnittele ja rakenna), jossa urakoitsija vastaa rakentamisen lisäksi myös suunnittelusta ja rakenteen kestävyydestä, sekä toiminnasta annettujen kriteerien mukaisesti. P.S. Laituri sai ensimmäisen todellisen tulikasteensa 27.8. Rauli-myrskyn kourissa. Myrsky oli alueen hoitajan kertoman mukaan pahin hänen yli 20 vuotisen uransa aikana Mämminiemen rantaa kurittanut. Myrsky sai aikaan laiturin siirtymisen n. 40 cm ULOSPÄIN asennuskohdastaan (vastatuuleen). Mitään vaurioita ei tullut, tapahtui vain normaali ankkurien hakeutuminen lopulliseen asemaansa. Huoltotoimenpiteenä tehtiin ankkurikettinkien säätö siten, että kulkusillalla on taas liikkumisvaraa riittävästi. (Lisätty 30.8. / TS)
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Porvoon Rti-Septi™ imutyhjennyslaituri käytössä.

Porvoon kaupunki tilasi keväällä 2015 yhdessä Porvoon Läntisen Rotaryklubin kanssa Reittitiimi Oy:ltä uuden Rti‑Septi™ imutyhjennysaseman veneilijöille. Laituri imutyhjennyspumppuineen ja varastosäiliöineen on sijoitettu Gulf-huoltoasemalle Emäsalon sillan luokse, vilkkaan veneilyreitin varrelle. Kaupunki ja Rotaryklubi, sekä Gulf Emäsalo pitivät tärkeänä tarjota veneilijöille mahdollisuuden käymäläjätevesien tyhjentämiseen myös heidän liikkuessaan saaristossa. Tilaajat tutkivat huolellisesti erilaisia vaihtoehtoja tämän veneilyn jätehuoltoon liittyvän palvelun tuottamiseksi taloudellisesti järkevällä ja teknisesti luotettavalla tavalla. Lopulta he päätyivät hankkimaan Rti‑Septi™ imutyhjennyslaitteen. Siinä tyhjennyspumput ja 6 m3 varastosäiliö on yhdistettynä isoon, tukevaan laituriin, joka voitiin helposti liittää olemassa olevan kelluvan laiturin jatkoksi. Mitään muita asennus- tai maankaivutöitä ei rannalla tarvittu. Laituriin asennettiin huoltoa helpottamaan Sipoolaisen Oy Smartel Electronics Ab:n valmistama pinnanmittausjärjestelmä. Tämän järjestelmän avulla septilaiturin huoltohenkilöstö pystyy omalta pc:ltään tai tabletiltaan seuraamaan jätevesisäiliön täyttymistä ja ennakoimaan tyhjennystarpeen. Lisäksi laite lähettää erilliset täyttymishälytykset ennalta sovittuihin gsm-puhelimiin ja / tai sähköposteihin. Jo nyt, kun imutyhjennysasema on ollut kuukauden käytössä, pinnanmittausjärjestelmästä näkee, että veneilijät ovat hyvin löytäneet uuden palvelun. Tapio Sarkola
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Joutsan uimala ehti Joutopäiville

Joutsalaisille tärkeä ja suosittu uimala, joka oli palvellut kuntalaisia ilmeisesti 50 -luvulta lähtien, jouduttiin täysin palvelleena purkamaan alkuvuodesta. Entisen paaluille perustetun uimalan tilalle oli päätetty hankkia kelluvilla laitureilla ja hyppytornilla varustettu, likimain saman kokoinen ja mallinen uimala. Samassa urakassa uusittiin Leivonmäen kansallispuistossa olevan uimarannan laituri. Tässäkin kohteessa aikataulu oli haastava, koska kunta sai Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (avi) myöntämän vesilain mukaisen luvan uudelle laiturille 16.6., jolloin laiturien valmistaminen voitiin aloittaa. Uimala piti saada käyttöön 1.7. mennessä Joutsan Joutopäivien alkaessa. Aikaa oli siis tasan kaksi viikkoa. Laitureita piti valmistaa ja asentaa yhteensä 150 m, sekä lisäksi massiivisesta kestopuusta tehtävä hyppytorni. Vaikka tilaajan toiveet ovat meille tärkeintä, totesimme tilaajan kanssa käydyssä neuvottelussa, että hyppytornin tekeminen tuossa aikatalussa on mahdotonta, koska siihen käytettävää kestopuuta ei ollut saatavissa varastosta. Joutopäivien kannalta oli oleellista, että uintilaiturit on asennettu, hyppytornin voi toimittaa myöhemmin. Näin sovittiin ja näin toimittiin. Laiturit oli asennettu 30.6. Hyppytorni rakennettiin viikonlopun aikana ja vietiin Joutsaan seuraavana tiistaina. Tosin tornin asentaminen jouduttiin kovien tuulien vuoksi siirtämään seuraavalle viikolle. Näin tiukkaan aikatauluun pystyttiin toimivan yhteistyön ansiosta. Uimala koottiin Laakson Laiturit Oy:n lähes vakiomallisista HDPE-putkiponttonilaitureista, jotka he pystyivät nopeasti kokoamaan. Hyppytornin teki Virtain Kiinteistöpalvelu Oy Laakson Laiturien piirustusten mukaan. Reittitiimin osuudeksi jäi kokonaisuuden koordinointi ja paikalla tehdyt asennustyöt, sekä käyttäjien ja tilaajan kiitosten vastaanottaminen:)
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Brygghandboken även på svenska – Laiturikäsikirja myös ruotsiksi

Den efterfrågade Brygghandboken nu även på svenska.

Ladda ner Brygghandboken-PDF

  ”Att köpa en brygga kanske verkar komplicerat och situationen underlättas verkligen inte av konsulter, vars sakkunskap om bryggor enligt min erfarenhet ofta är mycket begränsad och föråldrad. Numera är det, speciellt när man talar om flytbryggor, svårt att finna verklig sakkunskap. Inte ens en stor konsultbyrå är någon garanti för sakkunskap, eftersom bryggbranschen i Finland och Sverige utgör en så liten del av byggbranschen. Syftet med den här korta guiden är inte att ytterligare komplicera din svåra uppgift, utan att förenkla och underlätta ditt beslutsfattande när du ska köpa en brygga. Jag kan tala om för dig vad som är viktigt att beakta i anbudsförfarandet när du ska köpa en brygga. När du har läst den här guiden vet du mer om flytbryggor än 99 % av jordens befolkning. Dessutom vet du precis vem du ska rikta din anbudsförfrågan till och hur du ska formulera den, för att få en så bra flytbrygga som möjligt på lång sikt. Givande lässtund.” Hälsningar, Tapio Sarkola
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Asiakkaiden kokemuksia

Pyysin asiakkaitani antamaan minulle palautetta Reittitiimin toiminnasta. Tässä kolmen asiakkaan kommentit tehdyistä projekteista "Olen tyytyväinen Reittitiimin palveluksiin, työn laatuun sekä aikataulujen pitävyyteen. Jätehuollon puolella Tampereen kaupunki on ostanut kaksi kelluvaa septilaituria jotka ovat toimineet moitteettomasti. Suurempina hankintoina on Laukontorin sataman laivalaiturit, jotka ovat laadultaan huippuluokkaa ja toimineet kaikin puolin turvallisesti vaativissa tuuli- sekä muissa olosuhteissa. Varustamot ja käyttäjät ovat olleet laitureihin tyytyväisiä. Ehdottomasti suosittelisin yhtenä hyvänä vaihtoehtona, sillä meidän käytössämme ei ole ollut mitään ongelmia." - Matti Joki, satamapäällikkö, Tampereen kaupunki "Toiminta on ollut asiallista, aikataulut ja lupaukset toteutuneet täsmällisesti. Tilaamamme tuote täytti ja jopa ylitti odotukset. Toimitusajankohtaan voi luottaa. Tuotteen hinta-laatusuhde on kohdallaan. Jos haluat varmasti tietää mitä ja milloin tilatessasi saat, ota yhteys Reittitiimiin." - Kaupungin edustaja "Asiantuntevaa, ammattitaitoista ja palveluhenkistä toimintaa. Mikäli on pitänyt selvittää, mitenkä jokin asia pitää ratkaista niin Reittitiimi on selvittänyt taustatekijöitä ja esittänyt selkeitä vaihtoehtoja. Tämä toiminta on tapahtunut palveluhenkisesti laajasti myös sellaisella osa-alueella, mikä ei välttämättä kuuluisi heidän vastuulle/toiminta-alueelle. Laatu on varmistettu oikeasti alihankkijoiden ja materiaalien osalta sekä käytetään hyväksi todettuja ratkaisuja. Laatuun voi luottaa. Sanottuun ja luvattuun voi luottaa aikataulujen suhteen (luvattu heti realistisesti), eikä seattu koko hanketta ylioptimistisilla lupauksilla. Eipä ole jäänyt mitään negatiivista mieleen. Suosittelen." - Kaupungin edustaja Terveisin, Tapio Sarkola
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Muhoksen teräsputkilaituri takaisin käyttöön

Muhoksen venesatama sai tutun teräsputkiponttonilaiturin peruskunnostettuna takaisin. Kunta tilasi viime syksynä Reittitiimi Oy:ltä vanhan, veden alaisilta osiltaan pahannäköisesti syöpyneen teräsputkilaiturin kuntotarkastuksen ja korjaussuunnitelman. Sukeltaja oli todennut alunperin ilman pintakäsittelyä tehdyn laiturin syöpymien olevan niin suuria, että suositteli sen kuiville ottoa tarkempia tutkimuksia varten. Noin 25 vuotta palvellut laituri nostettiin lavetille ja kuljetettiin konepajalle puhdistettavaksi ja tarkastettavaksi. Laiturin puuosat purettiin. Ne olivat vielä varsin hyvässä kunnossa, mutta rakentamisessa käytettyjen suurten naulojen poistaminen olisi tullut niin kalliiksi, että puuosat päätettiin uusia. Sen jälkeen teräsosat puhdistettiin painepesurilla ja rakenteiden ainevahvuudet, sekä kolosyöpymien syvyydet mitattiin kauttaaltaan. Mittauksissa todettiin, että vaikka syöpymät osin olivat varsin syviä, oli ponttoniputkissa vielä tervettä terästä niin paljon, että kunnostaminen kannattaa ja sillä saadaan vähintään 25 vuotta lisää elinaikaa laiturirungolle. Runkoa vahvistettiin muutamalla uudella teräspalkilla, testattiin vesitiiveys, sekä hiekkapuhallettiin ja pintakäsiteltiin tämän päivän vaatimukset täyttävällä epoksipinnoitteella. Kannen puurakenteet tehtiin ympäristöystävällisesti käsittelemättömästä lankusta. Vain vesirajan tuntumaan yltävät törmäyslankut tehtiin A-luokan kestopuusta. Kunnostuksen yhteydessä 30 m mittainen laituri katkaistiin kahdeksi elementiksi, jotka vedessä liitettiin jälleen yhtenäiseksi järeillä pulttiliitoksilla. Katkaisun ansiosta laituri pystyttiin tuomaan asennuspaikalle siten, että elementit kuljetettiin loppumatka traktorin vetämällä paalikärryllä painorajoitetun sillan yli ja laskettiin sillä luiskasta veteen. Näin vältettiin 16 km vesimatka Oulujoessa vastavirtaan ja seuraava sukupolvi voi ottaa laiturin samalla menetelmällä uudelleen kunnostettavaksi.
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Uusi imutyhjennyslaituri Poriin

Porin kaupungin tarjoamat palvelut veneilijöille paranivat merkittävästi, kun kaupunki hankki uuden sukupolven Rti-Septi imutyhjennyslaiturin veneiden käymäläjätevesien vastaanottoasemaksi. Ponttonilaituriin sijoitettu käsikäyttöinen imutyhjennysasema varastosäiliöineen sijoitettiin Kokemäenjokeen kaupungin keskustaan. Uusi imutyhjennyspiste mahdollistaa veneiden septitankkien tyhjentämisen aivan koti- ja vierassatamapaikkojen tuntumassa, kun tähän asti lähin imutyhjennysasema on ollut Reposaaressa 25 km päässä keskustasta. Laituri toimitettiin sopivasti juuri ennen Pori Jazzien alkamista, jolloin kaupunkiin rantautuu suuri määrä vierasveneitä. Näin veneilijöiden ei tarvitse kesken juhlien lähteä Reposaareen tyhjennyskäynnille. Porin kaupungin edustajat päätyivätRti-Septi imutyhjennyslaituriin muun muassa siksi, että se ei ole sidoksissa viemäri-, eikä sähköverkkoon. Näin palvelun käyttöönotto kyettiin hoitamaan kokonaan ilman rannalla tehtäviä töitä. Tämä ratkaisu oli nyt erityisen edullinen, koska kaupungin venesatamiin on suunnitteilla suuria muutoksia, eikä kiinteän imutyhjennysaseman paikkaa vielä ole määritelty. Mikäli satamien uudistuksen yhteydessä päätetään hankkia viemäriverkkoon kytkettävä imutyhjennysasema, siirretään nyt hankittu kelluva asema johonkin käyttäjien kannalta mielekkääseen paikkaan merelle tai olemassa olevaan satamaan. Kuin muistutuksena ympäristönsuojelun tärkeydestä, tuli juuri laiturin toimituksen aikaan julki Kokemäenjokea saastuttanut suuri nikkelivuoto. Vaikka imutyhjennyslaituri ei tuollaista vahinkoa voi estää, on sillä merkittävä rooli herkkien rannikkovesien suojelussa. Lisätietoja Rti-Septi imutyhjennyslaitureista löydät näiltä nettisivuilta. Tapio Sarkola Reittitiimi Oy
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Laiturit ja elinkaariajattelu

Elinkaariajattelu on vähitellen tulossa käyttöön useilla elämänaloilla, myös rakentamisessa. Venesatamien ja –laitureiden kohdalla asiasta ei jostain syystä vielä juurikaan ole keskusteltu. Satamat ja veneily koetaan yleisesti luontoon läheisesti liittyväksi toiminnaksi, joten elinkaarimallien tutkimisen luulisi sopivan mainiosti tähänkin yhtälöön. Luonnon ja elinolosuhteiden säilyttämisestähän elinkaariajattelussakin viime kädessä on kysymys. Lisäarvona saadaan usein rahanarvoista tietoa suunniteltujen rakenteiden todennäköisestä käyttöiästä ja niistä kustannuksista, joita on odotettavissa käyttöaikana ja sen jälkeen. ”Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen vaiheita raaka-ainelähteeltä valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön, joko kierrätykseen, energialähteeksi tai uusiokäyttöön raaka-aineena tai tuotteena tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. Kussakin elinkaaren vaiheessa käytetään erilaisia panoksia, kuten materiaaleja, energiaa ja vettä (Inputs), ja aiheutetaan erilaisia päästöjä ja ympäristökuormitusta ilmaan, veteen tai maaperään (Outputs). ” (/Suora lainaus ympäristöhallinnon internet-sivulta) Seuraavassa muutamia kirjoittajan mielestä tutkimisen arvoisia yksityiskohtia siitä, mitkä asiat esimerkiksi kelluvan venelaiturin kohdalla saattaisivat vaikuttaa materiaalien ja rakenteiden valintaan.

Ponttonien materiaali:

Mikä on EPS-muovin päälle valetun betonin, PEHD-muovista valmistetun putken tai muovilaatikon + mahdollisen täytteen, teräsputken tai alumiiniponttonin valmistusvaiheessa vaatimien panosten määrä ja laatu? Entä näiden rakenteiden käyttöikä ja kierrätyskeinot käyttöiän täytyttyä? Tuo viimeinen osa on todennäköisesti vaikein arvioida, koska paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia useiden materiaalien kierrätykseen. Kuitenkin voisi arvata, että ontot ja kuivat rakenneosat, jos ne on tehty yhdestä kierrätyskelpoisesta materiaalista, on helpompi hyödyntää, kuin kerrokselliset, osittain vettyneet rakenteet.

Rungon materiaali:

Käytännössä vertailuun tulee painekyllästetty puu, teräs ja alumiini. Teräs ja alumiini voidaan sulattaa uudelleen käytettäväksi, ellei pinnoite aiheuta ongelmia. Painekyllästetty puu on ongelmajätettä, josta tulevaisuudessa toki saadaan energiaa, mutta tuskin ilmaiseksi. Ilmeisesti metallien sulattaminen ainakin tällä hetkellä on edullisempaa, koska romumetallista jopa maksetaan. Rungon kestoikään vaikuttaa oleellisesti, paitsi materiaali ja sen suojaus, myös koko laiturin rakenne. Jos rungon rakennekorkeus on esimerkiksi 50 - 70 cm, niin kuin se helposti massiiviponttoneissa ja putkiponttoneissa on, kohdistuu siihen huomattavasti pienemmät tuuli- ja jäärasitukset, kuin rakenteessa, jossa 15 – 20 cm korkuisen rungon avulla pidetään kasassa erillisten kantavien ponttonien muodostamaa pakettia.

Kannen materiaali:

Yleisimmän, painekyllästetyn kansilaudan rinnalla käytetään myrkyttömiä vaihtoehtoja, kuten lämpökäsitelty puu tai lehtikuusi. Jälkimmäiset ovat helpommin muutettavissa energiaksi, mutta käyttöikä saattaa olla jonkin verran lyhyempi. Mitä materiaaleja käytetään, paljonko uusiutumattomia luonnonvaroja ja energiaa tarvitaan raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden aikaansaamiseen ja kuljetuksiin. Mikä on laiturin todennäköinen käyttöikä. Millainen on rakenteiden korjaus- ja uusimistarve elinkaaren aikana. Voidaanko joitain osia käyttää uudelleen alkuperäiseen tarkoitukseen tai siirtää / jalostaa uudelleen käytettäväksi. Mitä joudutaan viemään kaatopaikalle, mistä saadaan energiaa polttamalla. Odotan mielenkiinnolla, koska tilaajat vaativat, tai laiturivalmistajat muuten ilmoittavat, laiturin kantavuuden ja venepaikkojen määrän lisäksi tuotteidensa elinkaariarvion - ja koska sillä on vaikutusta laiturin valintaan. Tapio Sarkola Reittitiimi Oy
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Laiturin valitsemisen vaikeus

Venesatamien pitäjät ja muut venelaitureita hankkivat tahot ovat muutaman vuoden ajan pässeet entistä tarkemmin miettimään, millainen laituri parhaiten täyttää olemassa olevat ja tulevat tarpeet. Erilaisten ratkaisujen tarjonta on merkittävästi lisääntynyt ja monipuolistunut. Vuosikymmeniä lähes ainoa merkittävä ratkaistava ongelma oli, tehdäänkö kiinteä vai kelluva laituri. Ratkaisun edullisuudesta ja käyttökelpoisuudesta, etenkin vedenkorkeusvaihteluiden suhteen, johtuen kelluvat laiturit ovat saavuttaneen ansaitun valta-aseman. Kun päädyttiin kelluvaan laituriin, usein tarjouskyselyyn tuntui riittävän tieto laiturin mitoista ja varusteista, sekä varmuuden vuoksi vaatimus siitä, että laiturin kellukkeina pitää olla betoniponttonit. Sen jälkeen vain tilattiin laituritoimitus halvimman tarjouksen tehneeltä. Betoniponttonien valta-asemaan on vaikuttanut edullisen hankintahinnan ja betoni-sanan käytön (kuulostaa kestävältä) lisäksi merkittävimpien satamasuunnittelua tekevien toimistojen haluttomuus tutkia ja esittää muita vaihtoehtoja. Nyttemmin kuitenkin on useissa kunnissa ja yksityisissä venesatamissa alettu tarkemmin selvittämään myös vaihtoehtoisia kelluvia ratkaisuja. Varteenotettavaksi kilpailijaksi betoniponttoneille ovatkin tulleet erityisesti HD-polyeteeniputkiponttonit, jotka vettymättöminä ja lujina rakenteina sopivat erinomaisesti laiturikäyttöön. Järeiden betoniponttonien kanssa taas on kilpailukykyinen ratkaisu teräsputkiponttonilaituri. Kelluvien laitureiden tuotekehitystä on vaikeuttanut tuo alussa mainittu betoniponttonien hallitseva asema markkinoilla. Onneksi laiturivalmistajien joukossa on ollut joitakin ”sitkeitä sissejä”, jotka ovat kehittäneet myös vaihtoehtoja. Nyt tilaajilla on jo mahdollisuus valita useallakin eri tavalla toteutetuista putkiponttonilaiturivaihtoehdoista. Niiden hankintahinnat tosin jäävät edelleen jonkin verran halvimpia betoniponttoniratkaisuja korkeammiksi. Tilaajalle, etenkin julkisella sektorilla, muodostuukin usein ongelmalliseksi määritellä tarjouspyynnössä sellaiset kriteerit tuotteelle, että voi tilata parhaiten käyttötarkoitukseensa soveltuvan ja elinkaarikustannuksiltaan oikean hintaisen laiturin. Toki voi aina kirjoittaa vaatimukseksi esimerkiksi ”HD-polyeteeniputkiponttonilaituri”. Se ei kuitenkaan ole sen viisaampi tapa, kuin aiempi vaatimus betoniponttonista. Parempi tapa on miettiä, mitkä ominaisuudet ovat turvallisuuden, käytettävyyden, vuosihuoltojen, käyttöiän, ulkonäön, ympäristöystävällisyyden ja muiden tilaajalle tärkeiden kriteerien osalta merkittäviä. Näiden kriteerien arvottaminen, jotkin voidaan esittää ehdottomina vaatimuksina ja toiset pisteytettyinä laatuarviointeina, on se keino, jolla tilaajalla on mahdollisuus saada kokonaistaloudellisesti edullisin tuote, jossa laatukriteerit ja hinta otetaan tasavertaisesti huomioon. Edellä esitetty tapa tehdä tarjouspyyntöjä on työläs, mutta oikein käytettynä tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Lisäksi se mahdollistaa tuotekehityksen, joka ei ole sidottu johonkin tiettyyn materiaaliin. Nyt olisikin tärkeää saada aikaiseksi yleisesti hyväksytty kriteeristö laatuarviointien pohjaksi. Tällainen kriteeristö voisi olla vaikkapa luettelo ominaisuuksista, joista on tutkittua tai käytännössä hankittua tietoa, sekä näiden ominaisuuksien luokittelu niiden merkittävyyden mukaan. Luettelosta kukin voisi valita oman hankkeensa kannalta merkittävät ominaisuudet tarjousvertailussa käytettäväksi. Aurinkoista veneilykesää myös satamanpitäjille! Tapio Sarkola Reittitiimi Oy
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti