mennessä Helpot Kotisivut | 21.3.2019 | Yleinen
Muhoksen venesatama sai tutun teräsputkiponttonilaiturin peruskunnostettuna takaisin.
Kunta tilasi viime syksynä Reittitiimi Oy:ltä vanhan, veden alaisilta osiltaan pahannäköisesti syöpyneen teräsputkilaiturin kuntotarkastuksen ja korjaussuunnitelman. Sukeltaja oli todennut alunperin ilman pintakäsittelyä tehdyn laiturin syöpymien olevan niin suuria, että suositteli sen kuiville ottoa tarkempia tutkimuksia varten.
Noin 25 vuotta palvellut laituri nostettiin lavetille ja kuljetettiin konepajalle puhdistettavaksi ja tarkastettavaksi. Laiturin puuosat purettiin. Ne olivat vielä varsin hyvässä kunnossa, mutta rakentamisessa käytettyjen suurten naulojen poistaminen olisi tullut niin kalliiksi, että puuosat päätettiin uusia. Sen jälkeen teräsosat puhdistettiin painepesurilla ja rakenteiden ainevahvuudet, sekä kolosyöpymien syvyydet mitattiin kauttaaltaan.
Mittauksissa todettiin, että vaikka syöpymät osin olivat varsin syviä, oli ponttoniputkissa vielä tervettä terästä niin paljon, että kunnostaminen kannattaa ja sillä saadaan vähintään 25 vuotta lisää elinaikaa laiturirungolle. Runkoa vahvistettiin muutamalla uudella teräspalkilla, testattiin vesitiiveys, sekä hiekkapuhallettiin ja pintakäsiteltiin tämän päivän vaatimukset täyttävällä epoksipinnoitteella. Kannen puurakenteet tehtiin ympäristöystävällisesti käsittelemättömästä lankusta. Vain vesirajan tuntumaan yltävät törmäyslankut tehtiin A-luokan kestopuusta.
Kunnostuksen yhteydessä 30 m mittainen laituri katkaistiin kahdeksi elementiksi, jotka vedessä liitettiin jälleen yhtenäiseksi järeillä pulttiliitoksilla. Katkaisun ansiosta laituri pystyttiin tuomaan asennuspaikalle siten, että elementit kuljetettiin loppumatka traktorin vetämällä paalikärryllä painorajoitetun sillan yli ja laskettiin sillä luiskasta veteen. Näin vältettiin 16 km vesimatka Oulujoessa vastavirtaan ja seuraava sukupolvi voi ottaa laiturin samalla menetelmällä uudelleen kunnostettavaksi.
mennessä Helpot Kotisivut | 21.3.2019 | Yleinen
Porin kaupungin tarjoamat palvelut veneilijöille paranivat merkittävästi, kun kaupunki hankki uuden sukupolven Rti-Septi™ imutyhjennyslaiturin veneiden käymäläjätevesien vastaanottoasemaksi.
Ponttonilaituriin sijoitettu käsikäyttöinen imutyhjennysasema varastosäiliöineen sijoitettiin Kokemäenjokeen kaupungin keskustaan. Uusi imutyhjennyspiste mahdollistaa veneiden septitankkien tyhjentämisen aivan koti- ja vierassatamapaikkojen tuntumassa, kun tähän asti lähin imutyhjennysasema on ollut Reposaaressa 25 km päässä keskustasta. Laituri toimitettiin sopivasti juuri ennen Pori Jazzien alkamista, jolloin kaupunkiin rantautuu suuri määrä vierasveneitä. Näin veneilijöiden ei tarvitse kesken juhlien lähteä Reposaareen tyhjennyskäynnille. Porin kaupungin edustajat päätyivät
Rti-Septi™ imutyhjennyslaituriin muun muassa siksi, että se ei ole sidoksissa viemäri-, eikä sähköverkkoon. Näin palvelun käyttöönotto kyettiin hoitamaan kokonaan ilman rannalla tehtäviä töitä. Tämä ratkaisu oli nyt erityisen edullinen, koska kaupungin venesatamiin on suunnitteilla suuria muutoksia, eikä kiinteän imutyhjennysaseman paikkaa vielä ole määritelty.Mikäli satamien uudistuksen yhteydessä päätetään hankkia viemäriverkkoon kytkettävä imutyhjennysasema, siirretään nyt hankittu kelluva asema johonkin käyttäjien kannalta mielekkääseen paikkaan merelle tai olemassa olevaan satamaan.Kuin muistutuksena ympäristönsuojelun tärkeydestä, tuli juuri laiturin toimituksen aikaan julki Kokemäenjokea saastuttanut suuri nikkelivuoto. Vaikka imutyhjennyslaituri ei tuollaista vahinkoa voi estää, on sillä merkittävä rooli herkkien rannikkovesien suojelussa.Lisätietoja Rti-Septi™ imutyhjennyslaitureista löydät näiltä nettisivuilta.
Tapio Sarkola Reittitiimi Oy
mennessä Helpot Kotisivut | 21.3.2019 | Yleinen
Elinkaariajattelu on vähitellen tulossa käyttöön useilla elämänaloilla, myös rakentamisessa. Venesatamien ja –laitureiden kohdalla asiasta ei jostain syystä vielä juurikaan ole keskusteltu.Satamat ja veneily koetaan yleisesti luontoon läheisesti liittyväksi toiminnaksi, joten elinkaarimallien tutkimisen luulisi sopivan mainiosti tähänkin yhtälöön. Luonnon ja elinolosuhteiden säilyttämisestähän elinkaariajattelussakin viime kädessä on kysymys. Lisäarvona saadaan usein rahanarvoista tietoa suunniteltujen rakenteiden todennäköisestä käyttöiästä ja niistä kustannuksista, joita on odotettavissa käyttöaikana ja sen jälkeen. ”Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen vaiheita raaka-ainelähteeltä valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön, joko kierrätykseen, energialähteeksi tai uusiokäyttöön raaka-aineena tai tuotteena tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. Kussakin elinkaaren vaiheessa käytetään erilaisia panoksia, kuten materiaaleja, energiaa ja vettä (Inputs), ja aiheutetaan erilaisia päästöjä ja ympäristökuormitusta ilmaan, veteen tai maaperään (Outputs). ” (/Suora lainaus ympäristöhallinnon internet-sivulta) Seuraavassa muutamia kirjoittajan mielestä tutkimisen arvoisia yksityiskohtia siitä, mitkä asiat esimerkiksi kelluvan venelaiturin kohdalla saattaisivat vaikuttaa materiaalien ja rakenteiden valintaan.
Ponttonien materiaali:
Mikä on EPS-muovin päälle valetun betonin, PEHD-muovista valmistetun putken tai muovilaatikon + mahdollisen täytteen, teräsputken tai alumiiniponttonin valmistusvaiheessa vaatimien panosten määrä ja laatu? Entä näiden rakenteiden käyttöikä ja kierrätyskeinot käyttöiän täytyttyä? Tuo viimeinen osa on todennäköisesti vaikein arvioida, koska paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia useiden materiaalien kierrätykseen. Kuitenkin voisi arvata, että ontot ja kuivat rakenneosat, jos ne on tehty yhdestä kierrätyskelpoisesta materiaalista, on helpompi hyödyntää, kuin kerrokselliset, osittain vettyneet rakenteet.
Rungon materiaali:
Käytännössä vertailuun tulee painekyllästetty puu, teräs ja alumiini. Teräs ja alumiini voidaan sulattaa uudelleen käytettäväksi, ellei pinnoite aiheuta ongelmia. Painekyllästetty puu on ongelmajätettä, josta tulevaisuudessa toki saadaan energiaa, mutta tuskin ilmaiseksi. Ilmeisesti metallien sulattaminen ainakin tällä hetkellä on edullisempaa, koska romumetallista jopa maksetaan. Rungon kestoikään vaikuttaa oleellisesti, paitsi materiaali ja sen suojaus, myös koko laiturin rakenne. Jos rungon rakennekorkeus on esimerkiksi 50 – 70 cm, niin kuin se helposti massiiviponttoneissa ja putkiponttoneissa on, kohdistuu siihen huomattavasti pienemmät tuuli- ja jäärasitukset, kuin rakenteessa, jossa 15 – 20 cm korkuisen rungon avulla pidetään kasassa erillisten kantavien ponttonien muodostamaa pakettia.
Kannen materiaali:
Yleisimmän, painekyllästetyn kansilaudan rinnalla käytetään myrkyttömiä vaihtoehtoja, kuten lämpökäsitelty puu tai lehtikuusi. Jälkimmäiset ovat helpommin muutettavissa energiaksi, mutta käyttöikä saattaa olla jonkin verran lyhyempi. Mitä materiaaleja käytetään, paljonko uusiutumattomia luonnonvaroja ja energiaa tarvitaan raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden aikaansaamiseen ja kuljetuksiin. Mikä on laiturin todennäköinen käyttöikä. Millainen on rakenteiden korjaus- ja uusimistarve elinkaaren aikana. Voidaanko joitain osia käyttää uudelleen alkuperäiseen tarkoitukseen tai siirtää / jalostaa uudelleen käytettäväksi. Mitä joudutaan viemään kaatopaikalle, mistä saadaan energiaa polttamalla. Odotan mielenkiinnolla, koska tilaajat vaativat, tai laiturivalmistajat muuten ilmoittavat, laiturin kantavuuden ja venepaikkojen määrän lisäksi tuotteidensa elinkaariarvion – ja koska sillä on vaikutusta laiturin valintaan.
Tapio Sarkola Reittitiimi Oy
mennessä Helpot Kotisivut | 21.3.2019 | Yleinen
Venesatamien pitäjät ja muut venelaitureita hankkivat tahot ovat muutaman vuoden ajan pässeet entistä tarkemmin miettimään, millainen laituri parhaiten täyttää olemassa olevat ja tulevat tarpeet. Erilaisten ratkaisujen tarjonta on merkittävästi lisääntynyt ja monipuolistunut.
Vuosikymmeniä lähes ainoa merkittävä ratkaistava ongelma oli, tehdäänkö kiinteä vai kelluva laituri. Ratkaisun edullisuudesta ja käyttökelpoisuudesta, etenkin vedenkorkeusvaihteluiden suhteen, johtuen kelluvat laiturit ovat saavuttaneen ansaitun valta-aseman. Kun päädyttiin kelluvaan laituriin, usein tarjouskyselyyn tuntui riittävän tieto laiturin mitoista ja varusteista, sekä varmuuden vuoksi vaatimus siitä, että laiturin kellukkeina pitää olla betoniponttonit. Sen jälkeen vain tilattiin laituritoimitus halvimman tarjouksen tehneeltä. Betoniponttonien valta-asemaan on vaikuttanut edullisen hankintahinnan ja betoni-sanan käytön (kuulostaa kestävältä) lisäksi merkittävimpien satamasuunnittelua tekevien toimistojen haluttomuus tutkia ja esittää muita vaihtoehtoja. Nyttemmin kuitenkin on useissa kunnissa ja yksityisissä venesatamissa alettu tarkemmin selvittämään myös vaihtoehtoisia kelluvia ratkaisuja.
Varteenotettavaksi kilpailijaksi betoniponttoneille ovatkin tulleet erityisesti HD-polyeteeniputkiponttonit, jotka vettymättöminä ja lujina rakenteina sopivat erinomaisesti laiturikäyttöön. Järeiden betoniponttonien kanssa taas on kilpailukykyinen ratkaisu teräsputkiponttonilaituri. Kelluvien laitureiden tuotekehitystä on vaikeuttanut tuo alussa mainittu betoniponttonien hallitseva asema markkinoilla. Onneksi laiturivalmistajien joukossa on ollut joitakin ”sitkeitä sissejä”, jotka ovat kehittäneet myös vaihtoehtoja. Nyt tilaajilla on jo mahdollisuus valita useallakin eri tavalla toteutetuista putkiponttonilaiturivaihtoehdoista. Niiden hankintahinnat tosin jäävät edelleen jonkin verran halvimpia betoniponttoniratkaisuja korkeammiksi. Tilaajalle, etenkin julkisella sektorilla, muodostuukin usein ongelmalliseksi määritellä tarjouspyynnössä sellaiset kriteerit tuotteelle, että voi tilata parhaiten käyttötarkoitukseensa soveltuvan ja elinkaarikustannuksiltaan oikean hintaisen laiturin. Toki voi aina kirjoittaa vaatimukseksi esimerkiksi ”HD-polyeteeniputkiponttonilaituri”. Se ei kuitenkaan ole sen viisaampi tapa, kuin aiempi vaatimus betoniponttonista.
Parempi tapa on miettiä, mitkä ominaisuudet ovat turvallisuuden, käytettävyyden, vuosihuoltojen, käyttöiän, ulkonäön, ympäristöystävällisyyden ja muiden tilaajalle tärkeiden kriteerien osalta merkittäviä.
Näiden kriteerien arvottaminen, jotkin voidaan esittää ehdottomina vaatimuksina ja toiset pisteytettyinä laatuarviointeina, on se keino, jolla tilaajalla on mahdollisuus saada kokonaistaloudellisesti edullisin tuote, jossa laatukriteerit ja hinta otetaan tasavertaisesti huomioon. Edellä esitetty tapa tehdä tarjouspyyntöjä on työläs, mutta oikein käytettynä tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Lisäksi se mahdollistaa tuotekehityksen, joka ei ole sidottu johonkin tiettyyn materiaaliin. Nyt olisikin tärkeää saada aikaiseksi yleisesti hyväksytty kriteeristö laatuarviointien pohjaksi. Tällainen kriteeristö voisi olla vaikkapa luettelo ominaisuuksista, joista on tutkittua tai käytännössä hankittua tietoa, sekä näiden ominaisuuksien luokittelu niiden merkittävyyden mukaan. Luettelosta kukin voisi valita oman hankkeensa kannalta merkittävät ominaisuudet tarjousvertailussa käytettäväksi. Aurinkoista veneilykesää myös satamanpitäjille!
Tapio Sarkola Reittitiimi Oy
mennessä Helpot Kotisivut | 21.3.2019 | Yleinen
Rautaruukki Oy:n 1980 ja -90 -luvuilla kehittämät kelluvat teräsputkilaiturit ja ponttonisillat alkavat luonnollisista syistä olemaan siinä iässä, että ”tarttis tehrä jotain”. Laiturien omistajat ovat huolissaan, kun kellukeputkien pintaan ilmestyy ruostevaurioita ja ”asiantuntijat” tietävät laiturin uppoavan minä hetkenä hyvänsä. Huoleen onkin aihetta, jos tilanne päästetään niin huonoksi, että ainoa korjaustapa on hävittää laituri, niin kuin muista materiaaleista valmistetuilla saman ikäisillä laitureilla asian laita useimmiten on. Vaikka teräsputkilaituri näyttäisi olevan vahvasti ruosteessa, kannattaa rakenteet tarkastuttaa asiantuntijalla ennen kuin tehdään päätös hävittämisestä. Näiden laitureiden rakenteisiin on alun perin mitoitettu reilusti syöpymisvaraa ja syöpyminen on suhteellisen helppo pysäyttää oikeilla menetelmillä. Teräsputkilaiturin hankkineet ovat aikanaan tehneet kauaskantoisen ratkaisun. He eivät ole ostaneet kertakäyttöhyödykettä, vaan rakenteen, jolle oikealla hoidolla voidaan antaa lähes rajattomasti käyttöikää. Teräsrakenteelle on järkevää tehdä kunnollinen peruskorjaus 20 – 30 vuoden välein. Sopiva telakointiväli on usein sama, kuin kansilankutuksen luonnollinen vaihtoväli. Peruskorjaus voidaan tehdä useilla eri tavoilla. Järkevän korjaustavan valinta on aina syytä aloittaa paikalla tehtävällä kuntotutkimuksella, jossa mittauksin ja silmämääräisin tarkastuksin arvioidaan vaurioiden laajuus ja niiden aiheuttama korjaustarve. Valittavat korjaustavat riippuvat vaurioiden lisäksi mm. laiturin sijoituspaikasta, pultattujen elementtien koosta ja telakointipaikan löytymisestä / nostojen ja kuljetusten vaativuudesta. Reittitiimi Oy on kehittänyt yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa peruskorjausmenetelmiä, joita voidaan käyttää sekä telakalla / konepajalla, että paikan päällä laituria siirtämättä. Valinta vaihtoehtojen välillä tehdään kuntotutkimuksen ja olosuhdekartoituksen perusteella, sekä kustannus-hyötyanalyysin avulla. Viime kädessä päätökset tietenkin tekee laiturin omistaja omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Joka tapauksessa suosittelen kuntotarkastuksen teettämistä teräsputkilaiturin rakenteet tuntevalla taholla, jotta korjaukset voidaan ajoittaa taloudellisesti ja teknisesti järkevästi, eikä esimerkiksi hävitetä hyvin toimivaa laituria, jolla vielä olisi korjattuna taloudellista käyttöikää toinen, kolmas ja ehkä neljäskin neljännesvuosisata jäljellä. Peruskorjaaminen on paitsi taloudellisesti, myös ympäristön kannalta järkevämpää toimintaa, kuin 20-30 vuoden välein tehtävä uusinvestointi ja vanhan laiturin hävittäminen.
